PÄIVITYSTÄ MUN ELÄMÄÄN

Viimesen parin viikon aikana ei oo oikein tapahtunut mitään. Viimeinen football peli pelattiin pari viikkoa takaperin joten perjantai-iltoina ei oo enää hengailua tai football pelejä.  Arki on tuntunut enemmän arjelta kuin aiemmin täällä. Koulu vie paljon aikaa eikä nuoret hengaile enää koulupäivien jälkeen yhdessä, koska kaikki on aina niin väsyneitä ja läksyjä tulee jokaiselle joka päivä vähintään neljästä aineesta. Varsinaiset koristreenit alko tällä viikolla ja jengiin oon päässyt hyvin mukaan, mutta välillä treenataan niin naurettavan helppoja asioita ettei siihen keskittyminen oikeen riitä. Ensimmäinen neljäsosa kouluvuodesta on jo ohi ja tänään oon ollut täällä kolme kuukautta!

 Ens viikolla on joku deer hunting juttu, en oikeen tiiä mitä se meinaa mutta momin puolelta tulee sukua meille viikonlopuksi tarkoituksena on että miehet menee metsästämään ja naiset sit tekee ruokaa ja tekee jotain hauskaa yhessä. Kuulostaa tosi kivalta ja on tosi kiva nähdä taas mun host serkut.

 Englannin kehittymisestä en osaa oikein sanoa mut ruotsista en ainakaan muista mitään. Harvemmin mun täytyy enää pyytää ketään toistamaan niiden lauseita ja sen lisäks vielä selittämään mitä ne tarkottaa. Mun aksentista vitsaillaan lähemmäs joka päivä ja yleensä ihmiset pyytää aina sanomaan jotain sanoja joita en osaa sanoa. Mun sisko ainakin sanoo et mun englanti on paljon parempi kun mitä se oli kun tulin!

MUT VOIT LÖYTÄÄ

Multa on jonkun verran kyselty että onko jotain paikka mihin päivittelen enemmän kun blogiin joten päätin tehä kokonaan oman postauksen näille. Snapchatin mystoryt on kaikille julkisia ja sinne päivittelen lähes päivittäin jotain vähän enemmän tai vähemmän turhaa. 

Snapchatistä nimellä annnikei

Instagramista nimellä annikammaria

Lisäks lisään kuvia välillä mun VSCOcamiin julkiseks ja sieltä mut löytää nimellä annikamaria.

LATELY

Viimeaikoina olen..

 ... käynyt häissä ja nukkunut hotellissa! Ajettiin La Crosseen, parin tunnin päähän häihin ja jäätin yöks sinne tollaseen pikkuruiseen hotelliin.

 ... nukkunut kolmisen viikkoa mun siskon Annan huoneessa, aluks koska luultiin et mun huoneessa on purevia hämähäkkejä  ja sen jälkeen kun luulo osottautui vääräks on muuttaminen takas omaan huoneeseen tuntunu liian vaikeelta. Muutenkin on tosi outoa tulla iltapäivisin kotiin ilman Annaa, koska Anna jää koululle crosscountry harkkoihin.

 ... juossut mun vikan cross country meetin! Cross countryn jälkeen olo oli todella haikea mut eilen olin ekaa kertaa koris treeneissä (tai ei ne varsinaiset treenit ollu vaan opengym) ja tällä hetkellä oon siitä todella innoissani. Open gymissä eli vapaaehtosessa ja omatoimisessa salivuorossa pelaajia oli tuplasti enemmän kun mitä oon Suomessa tottunu ja näiden taso on paljon parempi kun osasin kuvitella ennen tänne tuloa. 

 ... ihastellut Wisconsinin ihania maisemia! Täällä puiden lehdet pysyi puissa paljon pidempään ja oli ne värikkäämpiäkin kuin Suomessa! Tällä viikolla kaikki lehdet on kuitenkin pudonneet ja täällä on ollut harmaata ja sateista.

... käynyt keräämässä omenoita isosta omenatarhasta! Pari viikkoa takaperin tosiaan lämpöasteita oli lähemmäs 30 auringossa ja shortseissa pärjäs mainiosti. Omenoiden keruu on täällä sellanen joka vuotuinen juttu ja tuolla paikassa oli omenapuiden lisäksi poneja, possuja ja vuohia sekä paljon erilaisia omenaleivoksia, -piirakoita sekä karamellisoituja omenoita.

 ... valikoinut kurpitsan ja kovertanut siihen pelottavan naaman!

 ... syönyt jätskiä ja katsonut kauhuleffoja kavereiden kanssa.

 ... käynyt kävelemässä kavereiden kanssa pimeellä maissipellolla jonne maissien sekaan oli piiloutunut pukeutuneita tyyppejä pelästyttämään sut. Tää oli tosi hauskaa ja jotkut oli todella pelottavia kun yhtäkkiä joku rupee kikattamaan sun korvaan sen jälkeen kun on seurannut sua vaikka kuinka ja kauan. Jos tollasen pellen näkisin jossain muualla kun halloween aiheisissa paikoissa saisin varmaan sydänkohtauksen..

... kannustanut meiän koulun football joukkoetta säässä kuin säässä - ja jopa henkeni uhalla. No ei meidän henget oikeesti vaarassa ollut, mutta vieraskoululla oli pyörinyt vaarallinen virus joten joku meiän koulun tytöistä toi peliin tollaset maskit. Otettiin ne kyllä nopeesti pois, koska se oli epäkunnioittavaa toista koulua kohtaan, mut onneksemme kukaan ei sairastunut.

HOMECOMING

Homecoming viikolla meillä oli joka päivälle oma pukeutumisteema ja maanantaina oli twinning day! Meiän koulussa läheskään kaikki ei pukeutunu mutta täällä kyllä ainakin yritettiin enemmän kuin Suomessa, eikä ketään katottu oudosti jos oli pukeutunut.

Perjantaina meillä oli teemana raider day ja koko koulu pukeutu koulun väreihin. Meillä alko koulu 5.30 pep rallylla eli sellasella tapahtumalla missä nostetaan koulun henkeä illan peliä varten.

Illalla football pelin yhteydessä oli crosscountryn parents night. Mentiin seisomaan katsomon eteen vanhempien kanssa ja sit meidän nimet kuulutettiin yleisölle. Sen jälkeen juostiin kentälle poliisiauton saattelemana ja tuotiin pelipallo kentälle. Homecoming peli voitettiin aika reippaasti, tarkkoja lukemia en muista mut veikkaisin jotain 60-8. 

Lauantai aamuna meidän bussi lähti 6.00 koululta kohti Oshkoshia koska meillä oli cross country meet. Kukaan ei oikeen ollu nukkunu paljoa ja kaikilla ajatukset oli illan tansseissa joten mulla ainakin oli jotenki tosi jännittynyt olo koko päivän. Juoksin muuten mun parhaan ajan (24.11) lauantaina! Just mun juoksun jälkeen törmäsin Tuuliaan jonka kanssa lennettiin samaa matkaa ja oltiin samalla tulo-orientaatio leirillä! Juteltiin siinä varmaan yli puol tuntia ja aluks en osannu oikeen sanoo mitään suomeks ja fiilis oli tosi uskomaton.

Anna, Sam ja minä.

Anna, minä ja Katelyn.

Lauantaina ennen tansseja meille tuli lähes 30 ihmistä syömään ja ottamaan kuvia ennen tansseja. Meille tuli Annan kanssa tosi kiire sen meetin jälkeen koska meillä oli alle 2tuntia aikaa käydä suihkussa ja valmistautua, joten oltiin vielä ihan vaiheessa kun porukkaa rupes tulemaan meille.

Cross country kuva.
Vasemmalta oikeelle: Kayla, minä, Skylar, Anna ja Alysha.

Syömisen jälkeen lähettiin koululle ja tanssit oli vähän sellaset kun kuvittelinkin eli muistutti sellasta ala-asteen discoa. Kaiken kaikkiaan ilta oli tosi onnistunut mun mielestä ja hauskaa oli!

MITEN MULLA MENEE

Kolme viikkoa sitten mulla alko koulu ja sehän oli menoa sit. Aamulla herätyskello soi 6:30 ja hyvällä tuurilla koulun jälkeen  oon kotona ennen kuutta. Perjantaisin meillä on aamutreenit 6:30 alkaen joten sillon päästään kotiin aiemmin, tosin illalla mennään yleensä katsomaan football peliä takas koululle ellei sitten matkusteta jonnekkin pidemmälle peliä varten. Läksyt pyrin tekemään koulussa raider enrichmentin aikana, joka kestää 30 minuuttia ja sillon saa tehdä mitä haluaa. Useimmin en kuitenkaan ehi tehä kaikkia joten ne täytyy tehdä sit kotona. Meillä on joka päivä samat tunnit samassa järjestyksessä tän ekan puolvuotisen.

Cross country on muodostunu jo rutiiniks eikä joka päiväinen juokseminen enää tunnu niin pahalta! Oon kyllä saanut muutamana päivänä istuskella jääpussit jaloissa treenien jälkeen penikoiden temppuillessa. Tällä hetkellä oon kotona vailla tekemistä koska mun sisko ja lähes koko mun luokka on sunnuntai-iltasin kirkossa konfirmaatiota varten. Näillä ei siis oo mitään riparia vaan nää käy joka sunnuntai-iltana kirkossa oppitunneilla ja niillä on myös jonkin näkösiä kokeita joita varten ne joutuu opiskella. Kaiken kaikkiaan arki on alkanut sujumaan hyvin ja ensviikolla onkin homecoming week eli kiva viikko tulossa!

PALJON KUVIA

Tulin lätkäsemään taas pikaisesti pari puhelinkollaasia mun kuluneilta viikoilta! Pitäis varmaan käyttää kameraa enemmän.. Nää kuvat on melko sekalaisessa järjestyksessä anteeks siitä!

Torstaina oli mun eka crosscountry kisa! Tiistaina käytiin meiän cc joukkoeen kanssa spaghetti dinnerillä ja käytiin samalla ajamassa vähän kauppakärryillä rallia tyhjällä parkkipaikalla Alisonin, Kaylan ja Annan kanssa! // Kollaasin loput kuvat on otettu torstaina itse kisasta! Mentiin kisapaikalle koulubussilla. Mun osalta kisa ei menny niin hyvin mutta mun sisko Anna ja toinen tyttö meiän jengistä (Alysha) juoksivat toiseksi ja kolmanneksi! Kaikista juoksijoiden pisteet laskiessa Marathon on toisena! 

Kuva 1; Viimeviikon lauantaina vietin päivän järvellä mun aluevalvojan ja parin muun vaihtarin kanssa. Ajeltiin veneellä, kokeilin ekaa kertaa elämässäni vesihiihtoa ja pummittiin kyyti järven toiselta puolelta muiden luokse jetskiin hajottua! // Kuvat 2 ja 3: Rhiana ja Ashley tuli meille eilen ennen football peliä hottubiin. Käytiin myös meiän takapihan lammella ajamassa paddleboardilla ja kaaduttiin kahesti veteen. // Kuva 4: Annan kanssa pelissä. Monet sanoo et näytetään oikeestikkin siskoilta!

Kuva 1: Homecoming mekon etsintää. Netissä kaikki mekot on todella kalliita joten lähdetään huomenna kirkon jälkeen ajelemaan parin tunnin päähän isompaan kaupunkiin kattelemaan mekkoja. Kuva 2: Joku random auringonlasku meiän takapihalla. Kuva 3: Viime sunnuntaina oltiin muutaman mun tulevan luokkalaisen kanssa "nuotiolla" (fire). Kuva 4: Lauantaina kun tulin järveltä mentiin Annan kanssa yöks Katelynille ja seuraavana päivänä kirkon jälkeen pidettiin piknik. (oikeesti kuvat 4. ja 3. pitäis olla toistepäin et ne olis loogisessa järjestyksessä)

Nää kaikki kuvat on football peleistä. 1.&4. on viimeviikolta ja 2.&3. eiliseltä. Meiän koululla ei oo cheerleadereita joten lähes kaikki tytöt seisoo kentänlaidalla kannustamassa ja viihdyttämässä yleisöä. Yleensä puoletkaan ei tiiä mitä pelissä tapahtuu, mutta kaikki pukeutuu koulun väreihin ja pitää hauskaa!

FROM MY PHONE

Viimesen viikonlopun Suomessa vietin weekendeillä enkä ois voinu toivoa parempaa lopetusta mun kesälle. Sunnuntaina pidin mun läksiäiset johon pääs melkeen kaikki mun kaverit. Yllätyksenä mun kavereilta sain myös jäätävän kokosen Wisconsinin osavaltion lipun! Tässä vähän kuvia mun vikasta Suomi-viikonlopusta. 

VIKAT SUOMESTA JA EKAT USASTA

Vika kerta tallilla, hyvästelin mun ekan hoitohevosen / Kävin syömässä kavereiden kanssa vielä paripäivää ennen lähtöä / Vikana iltana kävin Saunassa / Ostin myös mulle polaroid kameran!

Lentokentällä Veeran kanssa. Söin elämäni kalleimman ja surkeimman ruisleivän ikinä.
Lennon jälkeen oli melkonen selviytyjä fiilis kun oltiin löydetty matkalaukut ja päästy AFS-vapaaehtoisten luo porttien oikealle puolelle. Suomen aikaan kello oli tollon jo puol viis.

Lennon jälkeen meiät vietiin ensin bussilla hotellille ja ehdittiin jo toivoa et saatais nukkua siinä yö, mutta käytiin siellä vaan vessassa ja odoteltiin yhtä eksynyttä vaihtaria. Sitten jatkettiin matkaa bussilla Manitowociin orientaatioleirille ja yövyttiin siellä collegessa. Kun pääsin sänkyyn kello oli Suomen aikaa yli kymmenen aamulla ja voin sanoa että kyllä uni maistui. Aamupalaks saatiin mitäs muutakaan kuin vohveleita, munia ja pekonia. Lounas näkyykin ekassa kuvassa. Maassa maan tavalla right? Vika selfie Suomityttöjen kanssa lähes vuoteen! 

Orientaatioleiri kesti vajaan päivän ja neljän aikoihin näin mun Momin ja kaks nuorimpaa sisarusta! Meiän piti lavalla kertoa mikrofooniin mihin ollaan menossa ja kenen kanssa asutaan ja puhumista jännitin enemmän kun perheen näkemistä! Leiriltä ajettiin suoraan mökille. Seuraavana päivänä pääsin kokeilemaan kaikkea erilaista. Mentiin veneellä syömään Wisconsinin suosituimpaan jätskipaikkaan, ajettiin jetskiillä ja ajettiin tandem pyörällä! Lämpöasteet pyöri jossain 30 celsiuksen paikkeilla ekat kolmepäivää, mutta maanantaina cross country treenien alkaessa taivaalta sato onnekseni kaatamalla vettä! Cross countryn takia oonkin ihan loppu, kahdet treenit päivässä saa lihakset kipeiksi todella pahasti.  Nyt kun säät on ollut vähän viileämpiä yks mun leppari juttu on hottub! Se on vähänku poreamme mutta terassilla. Treenien jälkeen on ihana mennä lillumaan poreisiin. Yhtenä päivänä treenien välissä mun tulevan luokan lähes kaikki tytöt tuli meille tekemään koristeita homecomingia varten, sillä mun sisko on luokan ns presidentti.  Seuraavaks vuorossa onkin mekon etsintää!

10 DAYS TO GO!

Lähtö on ensviikolla(??!?!?!) kymmenen päivää jäljellä. Kirjotin viimeks 20 päivää sitten, silloin kun oli vielä kuukausi aikaa. Mua ei jännitä ollenkaan vieläkään. Mitään en myöskään oo saanu aikaseks näiden päivien aikana joka ei sinänsä yllätä ollenkaan. Tilasin mulle viime viikolla polaroid kameran, mut ei niillä edes ollu varastossa joten en varmaan ehi saada sitä ennen ku lähen. Perjantaina ja lauantaina oon weekendeillä kavereiden kanssa ja noissa festareissa mun ajatuksetkin on pyöriny tässä muutaman päivän.

Jos jotain tulevaa vaihtaria kiinnostaa niin tilasin mulle viime viikolla tän lipun täältä. Toimitus oli tosi nopea, lippu tuli postilaatikkoon kahessa päivässä! Suosittelen.

Puhuin mun perheen kanssa ekaa kertaa facetimessa jokunen päivä sitten, mua jännitti tosi paljon mutta onnekseni ne ymmärs hyvin ja mäki ymmärsin niitä. Mulle on luvassa paljon kaikkea kivaa heti kun meen sinne. Cross country harjotukset alkaa vissiin jo vähän ennen ku tuun sinne, mutta pääsen kai mukaan joka tapauksessa, ainakin niin oon ymmärtäny. Syksyllä on luvassa myös yhdet häät joista oon innoissani koska en oo ikinä ollu! Ennen perheeseen menoa mulla on yhden päivän orientaatioleiri Manitowocissa, Wisconsinissa jonne meen heti lennon jälkeen Chicagosta bussilla.

Mut nyt rupeen kääntää todistusta englanniks ja tekemään muuttoilmotusta (ihan oikeesti).

ONE MONTH TO GO!

Aika menee niin kovin nopeasti, just äskenhän lisäsin instagramiini kuvan sadan suomipäivän merkiksi? Niistä jäljellä on enää 31 päivää joista 30 kokonaisia?! Lähes kaikki on valmista ainakin niin kuvittelen, enää muutamat terveyspaperit täytettävänä ja lähetettävänä, sen jälkeen muuttoilmoituksen tekoa, tuliaisten ja kameran ostoa. Ja ehkä vähän myös pakkausta, mihin laitan mun kaikki vaatteet?

 Oon jutellu jonkun verran mun hostperheen kanssa ja kaikki vaikuttaa tosi kivoilta ja perhe tuntuu mulle just oikeelta! Kohta mun pinkit passinkuoretkin pääsee käyttöön ensimmäistä kertaa! Niitä varmaan jännittää enemmän ku mua, en oo oikeestaan vieläkään kunnolla sisäistänyt että todella lähen. Varmaan vikoina päivinä iskee joku paniikki, sitä odotellessa. Mulla on sellanen tunne että oisin tehny kaiken valmiiks, vaikka oikeasti uskon että kaikki todellinen härdelli on vasta edessä, en oikeesti edes tiedä mitä sinne pitää ottaa mukaan. Joku vapaaehtonen varmaan tulee pakkaa mun puolesta kaiken tarvittavan? Ennen lähtöä aion vaan nauttia Suomen kesästä ja paskat, mikä kesä? Oikeesti nautin kavereiden, poikaystävän ja perheen seurasta, käyn ehkä vähän töissä ja mökkeilemässä.

SIJOITUSTIEDOT

No sieltähän ne tuli, sijoitustiedot nimittäin! Ja se on kyllä totta mitä monet sanovat, että ne tulee silloinkun niitä vähiten odottaa. Aamulla kun heräsin ja avasin ensimmäisenä whatsapin, luin vaihtarikeskusteluja ja joku muukin oli saanu sijotustiedot ja mä ajattelin vaan "eih, miksen mä saa niitä ikinä". Hetken päästähän avasin sähköpostin ja sinne oli tullut AFS:ltä kaks sähköpostia. Rupesin vaan nauramaan enkä aluks edes uskaltanut avata niitä. Hetken keräsin voimia, sijotus oli siellä missä arvelinkin eli Wisconsinin osavaltiossa ja tarkemmin asun Marathon Cityssä. Marathon on pieni, 1500 ihmisen kylä mutta isompaan kaupunkiin on matkaa 12 mailia eli ei kovin pitkä matka. 

Mulla on Äiti sekä Isä, siskot 19v, 15v ja 11v sekä veli 17v. Perheellä on kaksi koiraa, kolme kissaa ja kala! Vanhin ja nuorin sisko ovat syntyneet Kiinassa eli heidät on mitä luultavimmin adoptoitu. Tosi positiivista perheessä on se, että he harrastavat paljon ulkoliikuntaa, esimerkiksi laskettelua, lenkkeilyä, hiihtoa ja pyöräilyä. Saan myös oman huoneen sillä vanhin sisko Abby on collegessa ja käy kotona melko harvoin. Perheellä on ollut kerran aiemmin vaihto-oppilas, mutten tiedä siitä mitään muuta kuin että se oli heillä vuonna 2012.

Mun tuleva koulu on Marathon High school ja siellä on alle 300 opiskelijaa. Koulussa oli ihan hyvät harrastusmahdollisuudet mitä näin nopeasti katsoin, esimerkiksi cheerleading, basketball, cross country running ja cross country skiing, golf, football sekä track and field. Koulu alkaa syyskuussa eli ehdin olla perheessä jo muutaman viikon ennen koulun alkua. Samassa koulussa mun kanssa tulee olemaan keskimmäinen sisko sekä veli ja sinne on matkaa 4 mailia, eli pääsen kulkemaan leffoista tutuilla keltaisilla koulubussilla! Ensivaikutelma perheestä on tosi hyvä ja oon nyt melko innoissani käyttänyt google mapsia ja seikkaillut tulevan kotini lähistöllä reippaasti haha. Lähtöön on enää 52 päivää!

Annika

2 MONTHS TO GO

Jos pääsen ajallani lähtemään, eli saan perheen heinäkuun loppuun mennesssä niin lähtöön on enää tasan 2 kuukautta! AFS:n kaikki vaihtarit ympäri maailmaa saapuvat samana päivänä jenkkeihin, mikä tarkoittaa että myös suomalaiset lähtevät samaan aikaan, 13. elokuuta. Tiedän jo lentäväni Chicagoon ja tiedän myös, että sinne lentää Veera johon tutustuin AFS:n orientaatioleirillä toukokuun alkupuolella! Sijotustietojen odottaminen on tuskaa, vaikka tiedän jo minne suuntaan oon matkalla. Salaa toivon pienessä mielessäni päivittäin pääseväni sittenkin jonnekkin vähän etelämpään, vaikka Texsasin eteläkärkeen haha. Toivon todella että sijoitustiedot tulevat ajallaan, jotta pääsen lentämään Veeran kanssa samaa matkaa! 

"Mihin meet ja millanen sun perhe on?" Oisit kuullut jo sata kertaa jos tietäisin, lupaan. Päivitän sähköpostini noin seitsemäntoista kertaa päivässä ja varmuuden vuoksi myös aina sunnuntaisin vaikkei siellä toimistolla taida kukaan silloin olla, jos vaikka jotain pientä vihiä sinne olisi tullut. Onhan tässä vielä aikaa, mutta se menee niin kovin nopeasti, mitä jos ne tiedot ei ikinä tulekaan. Mut on varmaan unohdettu. Miksei kukaan halua mua. Oon oikeesti ihan kiva, kai. 

Olo on turhautunut kun asioita ei voi jouduttaa yhtään nopeammiksi. No mutta itsepähän oon leikkiin ryhtynyt, vaikka koko ajan oon tiennyt että ennen lähtöä kaikkea täytyy odottaa. En vaan tiennyt miten raastavaa se sellainen odottaminen on. Jos vaan meen nyt ja tuun pian takas? Mietin vaihtoa joka päivä ja mitä enemmän mulla on aikaa, sitä enemmän se pyörii mielessä. Joskus oon valmis lähtemään nythetipaikalla, toisena päivänä en halua lähteä ollenkaan. Hassua. Nyt taidan lopettaa kirjoittamisen tähän ja jatkan odottamista. 

kuvat weheartit

ALKU

Tervetuloa teille kaikille jotka ootte tänne eksyny! Aluks ajattelin vaan vähän kertoa ittestäni jotta teillekkin saatais joku mielikuva, että kuka tänne oikein kirjottelee.

 Oon siis Annika, 16-vuotias tyttö Vantaalta ja lähen elokuussa vaihtoon AFS:n kautta. Mulla on poikaystävä ja tykkään urheilusta tosi paljon, ehkä jopa enemmän ku syömisestä ja se on ollu mulle aina tärkeetä. Erilaisia lajeja oonki ehtiny lyhyen elämäni aikana harrastaa vaikka kuinka ja paljon. Sanon itteeni kuitenki koripalloilijaks ja ratsastajaks vaikken kumpaakaan oikeestaan enää harrasta nyt kun on kesä eikä oo varmaa pääsenkö syksyllä enää pelaamaan taikka ratsastamaan. Luonteeltani oon aika menevä, tykkään tehä paljon asioita, mutta toisaalta ajattelen ettei kunnon löhöilysunnuntaita voita mikään. Uusien ihmisten seurassa oon usein melko ujo ja hiljanen.

En oo oikeestaan vielä sisäistänyt että oikeesti lähen lähes vuodeksi pois paikasta minne oon rakentanu mun koko elämän näiden kuudentoista vuoden aikana. Ensimmäinen vuosi lukiossa oli mun mielestä tosi antoisa ja tutustuin ihan mahtaviin ihmisiin sen aikana. Mitään sijotustietoja en myöskään oo varsinaisesti saanut, mutta lennän ainakin Chicagoon ja oon nähnyt mulle etittävän sijotusta Wisconsinin alueelta. Tuun myöhemmin kirjottelemaan enemmän mun fiiliksistä koskien vaihtoon lähtöä! See you later!